Lauantaita 27.6 edeltävänä torstaina saapui lähtölistat ja järkytyin. Olin ihan satavarma että Veikolla jatketaan 40cm esteillä ja harrasteohjelmaa, mutta ei. Lauantaina olisi luvassa 60cm esteillä ja aikuisohjelmaa, mikä siis tarkoittaa astetta vaikeampaa ohjelmaa. Hui. Onneksi olin ostanut perjantaille tunnin. Joka luultavasti osoittautui viimeiseksi "oikeaksi" tunniksi Primuksella.
Mä en tiedä miten tän teille kertoa. Isoja muutoksia tulossa lähiaikoina. Niin hyvää kun surullista. Jos ei ota askelta eteenpäin niin ei voi saada mitään aikaseksi. Jos en tekisi niin kun olen ajatellut en voi kokea uutta. En tiedä. En vain tiedä. Päässä lyö tyhjää. Sydän vie toiseen suuntaan kun aivot. Vaikeaa. En tiedä... Ehkä on aika tänne blogin puolellekkin kertoa. Lukioihin haettiin ja sain tietää jo hetki sitten minne pääsin; Tampereelle ruotsinkieliseen lukioon. Tämä oli oma valintani. Tietenkin se oli positiivinen asia mutta kuitenkin mutkitta sinne ei vain lähetä. Haluan sinne koska siellä on koko sukuni, ystäviä, kiva pienehkö koulu, ja kaikkea muutakin. Kuitenkaan en halua lähteä täältä pääkaupunkiseudulta, koska Pate ja Veikko, talli, ystävät ja paljon muitakin asioita. Haluan saada kokemusta, oppia uutta erillaisista näkökulmista, koska en ole tehty vain siksi että olen paikassa jossa sitten asun koko loppuelämäni. Joskus tunnen itseni asuvan matkalaukussa jota ei ehditä purkamaan matkustamisen vuoksi; tykkään siitä vaikka se kuulostaakin oudolta. Haluan nähdä ja kokea uutta.
Palataanpas sitten perjantain 26.6 ratsastukseen johon ratsuksi valikoitui Veikko. Alkutunnista Veikko oli tosi kova ja kankea oikealta. Tunnilla tehtiin itsenäinen alkuverkka ja alotin perustehtävillä. Tehtävät onnistui mutta huolimattomasti, ärsytyksen vuoksi. Veikko ei vaan liikkunut, minä en saanut sitä liikkumaan. Hepoille annettiin pitkät ohjat puolessa välissä tuntia. Kun otin ohjat rupesin ratsastamaan kunnolla. Ja kyllä kannattikin. Heti alkaa nappulat löytymään jos vain jaksaisi ratsastaa kunnolla. Ravissa tuli todella hyviä pätkiä, kumminkin laukka yllätti. Veikko oli niin hieno. Ei olisi tunti voinut paremmim päättyä!
Sitten kisapäivä 27.6 lauantai. Tallilla olin jo 7.45 letittämässä Veikkoa. Aikaa oli paljon mutta kumminkin se lipsui vain käsien välistä. Ekana oli luvassa esteitä 60cm luokka ja tällä kertaa kisattiin ajan kanssa. Itselläni oli Veikon kanssa tavoitteena rauhallinen rata, radan läpi pääsy puhtaasti ja selässä pysyminen;D.
Rata oli tällä kertaa mielestäni vaikea. Onneksi kisahoitajani Ella puunasi ja laittoi kamat Veikolle, jotta pystyin keskittymään/ oppimaan radan rauhassa. Hetki meni ja sitten oltiinkin jo menossa verkkaan. Verkassa Veikko oli vieläkin todella kova oikealta. Verkka onnistui kumminkin hyvin kunnes sitten tultiin pari kertaa verkkaesteen. Sitten kolmannella tuli hyvä hyppy, mutta juuri esteen jälkeen Veikko kompastui omiin jalkoihinsa ja taas sitä istuttiin maassa. Näköjään kisoissa pitää ainaskin tippua kerta jotta asiat onnistuisi.
Iltapäivällä oli sitten luvassa koulukisat jossa ratsastin aikuisohjelman. Verkassa päässä löi tyhjää mitä mun piti tehdä. Onneksi opettajani oli taas auttamassa. Kun olin saanut tehtävät tehtyä ja tuntui hyvälle, menin odottamaan vuoroani. Mielessäni kävin vain läpi rataa kunnes sitten oli vuoro mennä radalle. Ravasin tuomarin päätyyn ja siellä tein päätyympyrän. Sitten tein toiseenkin päähän mutta laukassa. Sitten kuului vihellys ja radalle. Ratani ei mennyt niin hyvin mutta siedettävästi. Parissa paikassa tuli kömmähdyksiä esimerkiksi nostaessa laukkaa annoin vain Veikon vaan valua laukkaan eikä "nostamaan" laukkaa, toinen oli myös laukan jälkeen annoin vaan Veikon mennä enkä ns ratsastanut niin tuli aikamoinen mutkittelu matkaan. Tiukan arvostelun jälkeen saatin yhteensä 118p ja 56% ja risat, 9./11. Kumminkin en voinut vain olla kuin onnellinen taas kun päästiin rata ratsastettua läpi ilman isompia ongelmia!
http://youtu.be/-zBd3DJwHTg tässä linkkiä mun esteradasta Veikon kanssa, käykääpä katsomassa!















